Aida ry:n Nuori Suomi -toimintalinja

 
1. Toimintalinjan yleiskuvaus
   2. Visio
   3. Eettiset linjaukset
   4. Tanssiurheiluseura Aida ry toiminnan tavoitteet
        4.1 Viihtymiseen ja ilmapiiriin liittyvät tavoitteet
        4.2 Kasvatukselliset tavoitteet
        4.3 Terveellisiin elämäntapoihin liittyvät tavoitteet
        4.4 Urheilulliset tavoitteet     
        4.5 Yhteistyötavoitteet
        4.6 Eettiset tavoitteet
        4.7 Taloudelliset tavoitteet

      5. Seuran organisaatio
            5.1 Johtokunta eli hallitus
            5.2 Toimihenkilöt
            5.3 Seuran yleiset kokoukset
            5.4 Seuran muut toimijat ja talkootyö
            5.5 Kiittäminen ja palkitseminen
      6. Käytännön toimintamuodot
            6.1 Yleistä
            6.2 Harrastusryhmät 
               6.2.1 Vakio- ja latinalaistanssit
               6.2.2 Lasten tanssi
               6.2.3 Argentiinalainen tango
               6.2.4 Zumba
           6.3 Muut tanssi- ja liikuntamuodot
           6.4 Vakio- ja latinalaistanssien harjoitteleminen ja kehittyminen
               6.4.1 Alkeisryhmä
               6.4.2 Eteneminen ja tanssitaitojen kehittyminen
          6.5 Harjoitus-, valmennus- ja kilpailutoiminta
               6.5.1 Johdanto
               6.5.2 Valmennustoiminta     
               6.5.3 Kilpailutoiminta
          6.6 Olosuhteet ja edellytykset
          6.7 Maksut ja talous
          6.8 Pelisäännöt
7. Tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyökumppanit
8. Ryhmien pelisäännöt
9. Kiitos

1. Toimintalinjan yleinen kuvaus

Tanssiurheiluseura Aida ry on perustettu Keminmaassa vuonna1984. Seura toimii Merilapin alueella ja sen nykyinen toimipaikka on Torniossa.
Lisäksi seurassa on tanssijoita Ruotsin puolelta (ÖverTorneå). Aida on Suomen Tanssiurheiluliiton jäsen. Aida ry:n toimintalinja kuvaa seuran toiminnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut. Toimintalinja on käsikirja, jota käytetään monipuolisesti seuran toiminnan laadun varmistamisessa
ja kehittämisessä sekä toiminnasta tiedottamisen ja uusien jäsenten perehdyttämisen työkaluna. 

Toimintalinjan sisältöä tullaan päivittämään säännöllisesti. Toimintalinjaa, sen sisältöä, tärkeyttä ja seuran jäsenten vaikutusmahdollisuuksia siihen tullaan esittelemään ja tiedottamaan tarpeen mukaan. 

Tämän toimintalinjan sisällöstä, päivityksestä ja uusien versioiden jakelusta vastaa Tanssiurheiluseura Aida ry:n johtokunta. Muutosten sisällöstä voidaan keskustella etukäteen NuoriSuomi työryhmän kanssa. Toimintalinjan muutokset ja uuden version käyttöönoton hyväksyy seuran johtokunta, joka tiedottaa jäsenilleen uuden version käyttöönotosta aktiivisesti. Jokaista seuran jäsentä ja toimijaa kannustetaan tutustumaan toimintalinjan sisältöön ja toimimaan siinä esitettyjen pelisääntöjen mukaisesti. Seuran jäsenet voivat ehdottaa muutoksia käsikirjaan johtokunnalle. 

Tämä toimintalinja on vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä. 

2. Visio
Tanssiurheiluseura Aida ry edistää ja tarjoaa aktiivisesti ja laadukkaasti kaikenikäisten ja –tasoisten  tanssiurheilun sekä tanssin harrastuksen mahdollisuuksia ja iloisia elämyksiä, tasapuolisesti kunkin jäsenen omien tavoitteiden mukaisesti. 

3. Eettiset linjaukset
Tanssiurheiluseura Aidan arvopohjana on reilu peli. Seuramme pyrkii yhä parempaan, innostavaan ja yhteisöllisyyttä rakentavaan johtamis- ja toimintakulttuuriin. Pyrimme parhaamme mukaan tunnistamaan toimintaympäristömme tarpeet sekä noudattamaan yhdistystoiminnan pelisääntöjä. Aida ry:n eettiset linjaukset ja kasvatukselliset näkökulmat ovat mukana seuran toiminnassa kaikilla tasoilla. Tämän lisäksi lasten, junioreiden ja nuorten ryhmillä on omat sovitut pelisäännöt. 

Tasa-arvoisuus ja tasapuolinen osallistumismahdollisuus
Tanssiurheiluseura Aida ry:n toiminnassa noudatetaan tasapuolisuuden ja tasa-arvoisuuden periaatetta. Pyritään siihen, että jokainen seurassa mukana oleva lapsi ja nuori tuntee olevansa tärkeä ja hänet huomioidaan yksilönä seurassa ja innostetaan nauttimaan liikkumisesta. Kaikille seuran jäsenille, ikään tai sukupuoleen tai kykyihin katsomatta, tarjotaan mahdollisuus osallistua, harrastaa, harjoitella, kehittyä ja kilpailla omalla tasollaan ja omien tavoitteidensa mukaisesti. Myös vanhempia, huoltajia ja muita kiinnostuneita kannustetaan yhtäläisesti osallistumaan seuran toimintaan mahdollisuuksiensa mukaan ja kehittämään itseään. 

Ilo, mielihyvä, kannustaminen ja kuunteleminen, kaikki yhdessä pelisääntöja noudattaen 
Seuran toiminnassa pyritään siihen, että se tuottaisi iloa ja mielihyvää harrastajille ja toiminnassa mukana oleville. Kaikkia kuunnellaan ja huomioidaan sekä kannustetaan ilon kautta reiluun ja hyvään käytökseen sekä seuran sisäisessä että ulkoisessa toiminnassa. Toiminnassa noudatetaan yhdessä luotuja
pelisääntöjä. 

Terveellisyys ja anti-doping 
Aida ry pyrkii monipuolisesti edistämään ruumiin ja mielen terveyttä sekä dopingin vastustusta kaikessa toiminnassaan. 

4. Tanssiurheiluseura Aidan toiminnan tavoitteet
Tanssiurheiluseura Aida ry edustaa alueellaan tanssiurheilua ja tanssin harrastusta kaikille sopivana liikunnan, musiikin, ilmaisun ja kulttuurin yhdistävänä kestävänä toimintana. Seuran tavoitteet ovat perusta yhteiselle toiminnalle ja yhdessä onnistumiselle. 

4.1 Viihtymiseen ja ilmapiiriin liittyvät tavoitteet
Seuramme tavoitteena on luoda kaikille toiminnassa mukana oleville turvallinen ja avoin ilmapiiri, jossa jokaisella on mahdollisuus kokea onnistumisia tanssin ja tanssiurheilun parissa. Jokaisella on oikeus saada ja antaa kannustusta, ja tavoitteenamme onkin kannustaa kaikkia saamaan mahdollisimman positiivisia kokemuksia toimintamme piirissä. Yksilön arvostaminen ei saa olla riippuvainen kilpailumenestyksestä tai voittamisesta.

Aida ry pyrkii luomaan ilmapiirin, jossa jokainen tuntisi itsensä hyväksytyksi jatasavertaiseksi. Jokainen on yhtä tärkeä, ainutkertainen yksilö. Avoin keskustelu ja avoin sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ovat edellytyksiä hyvälle ilmapiirille ja yhteishengelle. Tärkeä osa yhteishengen luontia on yhteisten kilpailumatkojen ja retkien järjestäminen. Tavoitteena on saada mahdollisuuksien mukaan koko perhe osallistumaan seuran toimintaan. 

Aida ry kiittää ja palkitsee vuosittain tanssijoita ja muita aktiivisesti seuran toiminnassa mukana olevia joulujuhlassa ja tanssikauden päättäjäisissä toukokuussa. Näihin tilaisuuksiin kutsutaan kaikki seuran toiminnassa mukana olevat ja muuta yleisöä. Samassa yhteydessä järjestetään seuran tanssinäytös. Aida jakaa vuosittain joulujuhlassa kiertopalkintoja tanssijoille kannustamaan osaltaan aktiivista harrastusta. 

4.2 Kasvatukselliset tavoitteet
Tavoitteenamme on myös kasvattaa vastuullisia nuoria ja aikuisia, jotka ovat avoimia jasuvaitsevaisia ottamaan vastaan uusia virikkeitä ja omalta osaltaan myös kannustamaan muita. Toiminnassa noudatetaan hyviä käytöstapoja. On tärkeää, että lapset ja muutkin ovat itse luomassa omia sääntöjään, jotta kaikki ymmärtävät ja sisäistävät sääntöjen perustan. Tavoitteena on toimia yhdessä luotujen pelisääntöjen (kohta 8)
mukaisesti.

Kasvatuksellisena tavoitteena on myös lasten ja nuorten yhteisöllinen tukeminen ja mukanaolo niinpettymysten ja epäonnistumisten kuin myös ilon ja onnistumisten hetkinä. Käytännön toiminnassa pyrimme siihen, että lapset ja nuoret oppisivat luontevasti suhtautumaan toisiinsa sukupuolesta ja erilaisista tavoista riippumatta. Yhteisten päätösten tekeminen ja niiden noudattaminen edellyttää joustavuutta myös perheiltä. 

4.3 Terveellisiin elämäntapoihin liittyvät tavoitteet 
Tavoitteenamme on luoda lapsille tanssillisesta liikunnasta koko elämän kestävä hyvä tapa ja harrastus, joka tuottaa iloa ja mielihyvää. Noudatamme toiminnassamme terveellisiä ja kestäviä elämäntapoja ja pyrimme siihen, että toiminnassamme mukana olevat vanhemmat ja aikuiset toimivat tässäkin suhteessa esimerkillisesti. Järjestämme lapsille ja nuorille valmentajamme Soile Näsäsen johdolla luento- ja keskustelutilaisuuksia terveellisen ravinnon ja riittävän levon merkitys suorituskykyyn ja kehitykseen.

4.4 Urheilulliset tavoitteet
Urheilullisissa tavoitteissa etusijalla on itsensä voittaminen ja omien tavoitteiden luominen. Aida ry:n ryhmien ja tanssijoiden tanssillista ja liikunnallista ohjausta ja valmennusta kehitetään jatkuvasti yhä paremmin ja selkeämmin tasolta toiselle eteneväksi. Tanssipareilla on vapaa valinta osallistua tai olla osallistumatta kisoihin, mutta IKM:n joukkuekisohin pyrimme saamaan aina täyden bussilastin tanssijoita ja tukijoukkoja. Laadukkaan valmennuksen sekä seuran tuen puitteissa kaikilla on mahdollisuus edetä omien tavoitteidensa mukaan.

Harjoittelussa ja valmennuksessa otetaan huomioon kunkin fyysiset ja psyykkiset kehitysvaiheet. Pyrkimyksenä on kehittää jokaista kokonaisvaltaisesti niin fyysisellä, psyykkisellä kuin emotionaalisellakin osa-alueella. Harjoittelun ja valmennuksen on oltava suunnitelmallista ja yksilön taidot ja tarpeet huomioonottavaa sekä mahdollisimman monipuolista. Harjoittelussa pyritään hyödyntämään myös muita liikunta-, esittämis- ja taidelajeja. Olemme tehneet yhteistyötä mm. Haaparannan ja Tornion kulttuuritoimijoiden kanssa. Ohjauksen suunnittelussa otetaan huomioon tanssijan ikä ja taitotaso sekä tavoitteet. 

Aida ry antaa tarvittavaa tietoa ja koulutusta vanhemmille, huoltajille, seuran toimihenkilöille sekä jäsenille käytännön asioista, esimerkiksi välineistä ja tarvikkeista, kampauksista, meikkauksesta ja muusta kisavarustuksesta. 

4.5 Yhteistyötavoitteet 
Tanssiurheiluseura Aida ry pyrkii toimimaan hyvässä yhteistyössä kuntien ja muun julkisen sektorin, muiden liikunta- ja harrastusryhmien sekä elinkeinoelämän kanssa esimerkiksi tarjoamalla esiintymisiä, näytöksiä, lyhyitä tanssikursseja sekä muutenkin osallistumaan yhdessä muidenkin tahojen kanssa järjestettyihin tapahtumiin. 

4.6 Eettiset tavoitteet
Eettisiä tavoitteita sisältyy kaikkiin edellä esitettyihin tavoitteisiin. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on taata kaikille lapsille, nuorille, aikuisille ja heidän taustajoukoilleen tasa-arvoinen kohtelu. Tämä sisältää sen, että jokaisella on mahdollisuus osallistua seuran toimintaan tasapuolisesti taitotasoon katsomatta. Seura kannustaa ja tukee kaikkia jäseniään omissa tavoitteissaan, tähtäsivät ne sitten kuntotason ylläpitämiseen, harrastustoimintaan tai taitotason kehittymiseen ja sitä kautta kilpailullisiin tavoitteisiin. 

4.7 Taloudelliset tavoitteet
Seuran toiminnassa pyritään taloudellisuuteen ja edullisuuteen niin, että osallistumismahdollisuus olisi tasapuolista. Seura pyrkii mahdollistamaan myös tavoitteellisen tanssiurheilun harrastuksen ja kilpailutoiminnan jäsenten tarpeiden mukaan. Esimerkkinä mainittakoon, että keräämme talkoilla varat IKM-Bussiin, jotta kaikilla lapsilla, junioireilla ja nuorilla olisi mahdollisuus osallistua vuosittain järjestettävään tanssikauden huipennukseen
  
5. Seuran organisaatio
5.1 Johtokunta eli hallitus
Aida ry:n johtokunta eli hallitus vastaa seuran toiminnasta ja taloudesta. Seuran syyskokous valitsee vuosittain puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä puolet johtokunnan jäsenistä kaksivuotiskaudelle erovuorossa olevien tilalle. Johtokunta valitsee vuoden ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin.
Johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan, noin kymmenen kertaa vuodessa. 

5.2 Toimihenkilöt
Aida ry:n toimihenkilöt ovat toiminnan kannalta erittäin tärkeitä käytännön asioiden hoitajia. Seuran toimihenkilöihin kuuluvat puheenjohtaja, rahastonhoitaja, tiedottaja, seuran sihteeri, NuoriSuomi vastaava, kilpailusihteeri, markkinointi- ja talkoovastaava. Johtokunta voi nimittää myös muita toimihenkilöitä tarpeen mukaan. Lisäksi kisojen aikana on henkilöitä, jotka vastaavat mm. tulospalvelusta, keittiöstä/ravintolasta ja siivuoksesta. 

5.3 Seuran yleiset kokoukset 
Seura järjestää kaikille avoimet kevät- ja syyskokoukset, joissa äänioikeus on jäsenistöllä. Syyskokous valitsee seuran puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenet sekä hyväksyy seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin. Kevätkokous käsittelee edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. 

5.4 Seuran muut toimijat ja talkootyö
Johtokunnan ja toimihenkilöiden lisäksi seuran toiminnassa on mukana muitakin aktiivisia toimijoita. Seuran toiminnassa on mukana muun muassa tanssiopetuksen apuohjaajia. Lisäksi aikaisemmin mainitut toimihenkilöt osallistuvat aktiivisesti kaikkeen muuhun talkootyöhön. Kaikkien aidalaisten mukana oleminen, osallistuminen ja auttaminen on erittäin arvokasta ja tervetullutta esimerkiksi seuramme järjestämien tapahtumien, varojenkeräämisten ja talkootöiden muodossa. Näin voimme vaalia meille tärkeää "Aidan talkoo-henkeä", joka on ollut usean vuoden seurassa toimijoiden ylpeyden aihe.
  
5.5 Kiittäminen ja palkitseminen
Aida ry kiittää ja palkitsee tanssijoita ja muita aktiivisesti seuran toiminnassa mukana olevia joulu- ja kevätjuhlassa. Näihin tilaisuuksiin kutsutaan kaikki seuran toiminnassa mukana olevat sekä muuta yleisöä. Samassa yhteydessä järjestetään myös tanssinäytös. Aida ry. jakaa vuosittain kiertopalkintoja tanssijoille kannustamaan osaltaan aktiivista harrastusta. Tässäkin palkitsemisessa noudatetaan NS-periaatetta.

6. Käytännön toimintamuodot
6.1 Yleistä 
Tanssiurheiluseura Aida ry:n käytännön toiminta on pääasiassa tanssiharjoitusryhmien ja tanssiparien harrastusedellytysten luontia, mahdollistamista ja toteuttamista. 

Seura huolehtii mm.
·    oman tanssisalin ylläpidosta ja salivuoroista
·    harrastusmahdollisuuksien markkinoinnista 
·    ohjaajien ja salityöntekijän rekrytoinnista, koulutuksesta ja korvauksista 
·    musiikista ja muusta äänentoistosta 
·    kilpailutoiminnasta
 
6.2 Harrasteryhmät
Aida ry järjestää kilpatanssin lisäksi lastentanssia, argentiinalaista tangoa ja zumbaa. seura järjestää myös lava ja häätanssikurrsitusta.era Aida ry on STUL:n (Suomen tanssiurheiluliitto, www.tanssiurheilu.fi) ja sitä kautta kansainvälisen IDSF:n (international dance sport association, www.idsf.net) eli tanssiurheilujärjestön jäsen.

6.2.1 Vakio- ja latinalaistanssit
Kilpatanssi on yleisnimi, jolla tarkoitetaan vakio- ja latinalaistanssien kilpailutoiminnan harrastamista. Vakiotansseihin kuuluvat hidas valssi, tango, wienin valssi, foxtrot ja quickstep. Latinalaistansseihin kuuluvat samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive. ”Kymppitanssissa” eli 10-tanssissa tanssitaan kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia. Kilpatanssi on pariurheilulaji, jossa parin muodostaa mies ja nainen. Kilpatanssi on monipuolinen liikuntamuoto, jossa musiikilla on suuri merkitys. Kilpatanssi on myös oivallinen kuntourheilumuoto kaikenikäisille. Nuorimmat harrastajat ovat olleet nelivuotiaita. Yläikärajaa kilpatanssissa ei ole. Tällä hetkellä iäkkäimmät harrastajat ovat yli 70-vuotiaita. 

Kilpatanssissa kilpaillaan aina saman taito- ja ikätason kilpakumppaneita vastaan, joten kilpailutoiminnan aloittaminen on helppoa minkä ikäisenä tahansa. Kilpatanssin taitoluokkiin perustuva kilpailusysteemi on tasapuolinen ja kannustava. Omien taitojen lisääntyessä haasteetkin lisääntyvät. Aloittavat tanssijat opettelevat perusteet ensin neljään tanssiin (F-luokka) ja ensimmäisessä kilpailuluokassa (E) tanssitaan jo kuusi tanssia. Taitojen lisääntyessä tanssejakin on jo kahdeksan (D-luokka) ja lopulta mukaan tulevat kaikki kymmenen tanssia (C-, B-ja A-luokissa). Perustasot saavutettuaan tanssijoilla on mahdollisuus erikoistua joko vakio- tai latinalaistansseihin. Senioriluokissa (yli 35-vuotiailla) on mahdollisuus tähän erikoistumiseen toisesta (D) tasoluokasta lähtien ja muissa ikäluokissa C-tasosta lähtien. 

6.2.2 Lasten tanssi 
Kuten nimikin jo sanoo, tämä on lapsille suunnattua tanssia. Lastentanssin tavoitteena on antaa perustaitoja tanssiin, jonka jälkeen on helppo jatkaa kilpatanssin alkeisryhmissä vähän vanhempana. Eri tanssilajien avulla kehitetään perusliikuntataitoja, koordinaatiota, motoriikkaa, musikaalisuutta ja sosiaalisuutta. Tunneilla annetaan sijaa myös leikille ja lapsen omalle mielikuvitukselle. Vaatetukseksi tunnille sopii jumppa/tanssipuku tai muu tanssiasu, jossa on mukava liikkua sekä tossut ja juomapullo mukaan.

6.2.3 Argentiinalainen tango
Argentiinalaisen tangon tunnetuimpia tulkitsijoita oli ranskalaissyntyinen Carlos Gardel (1890-1935). Suomalaisille hänen tangoistaan lienee tunnetuin Por Una Cabeza, jonka Eino Grön on levyttänyt nimellä Kuoleman paikka (suomennos Jukka Virtanen). Argentiinalaiseen tangoon liittyy toisinaan myös yhteiskunnallista sisältöä. Yksi argentiinalaisen tangon suurimmista uudistajista on niin kutsutun tango nuevon luoja Astor Piazzolla. Argentiinalainen tango on kehittynyt itse asiassa oleellisesti naapurivaltio Uruguayn puolella, jonka pääkaupunki Montevideo oli tärkeässä osassa.

6.2.4 Zumba
Zumba on aerobicinen fitness-ohjelma, jonka musiikki perustuu pääosin latinalaistansseihin. Zumban tanssiaskeleet perustuvat erilaisiin tanssimuotoihin, joita ovat muun muassa merengue, cumbia, reggaeton, salsa, hip hop, rumba, mambo, calypso ja salsaton ja flamenco. Tunti koostuu intervallityyppisestä ohjelmasta, jossa osa liikkeistä tehdään nopealla, osa hitaammalla tempolla. Liikkeet kohdistuvat yksittäisten kehonosien sijasta koko vartaloon. Ohjaajat voivat halutessaan luoda itse tuntisisältönsä ja valita musiikin Zumba-tunneilleen, jolloin jokaisen ohjaajan tunnit poikkeavat toisistaan, tai poimia koreografiat ja musiikit suoraan Zumba Fitnessin tuottamasta materiaalista

6.3 Muut tanssi- ja liikuntamuodot 
Tanssiurheiluseuramme osallistuu mielellään myös muunlaiseen liikunta- ja harrastustoimintaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden tarjoajien kanssa tarjoamalla tanssillisen liikunnan ohjausta ja mahdollisuuksia. Näitä ovat olleet esimerkiksi lavatanssikurssit, monilajitapahtuma torniolaisten urheiluseurojen kanssa sekä yritysasikkaille räätälöidyt tanssikurssit.

6.4 Vakio- ja latinalaistanssien harjoitteleminen ja kehittyminen
Vakio-ja latinalaistanssien harrastamisen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lapsena aikuisena tai seniorina. Harjoittelun on hyvä olla säännöllistä ja tapahtua heti aluksi osaavan ohjaajan kanssa. Ohjattavia voi ryhmässä olla yhdestä jopa muutamaan kymmeneen tanssijaan olosuhteiden, resurssien ja opeteltavien asioiden mukaan. Aivan aluksi tanssien perusharjoitteluksi riittää kerran viikossa lajiharjoittelu, mutta pian oppimisen ja kehittymisen edetessä laji edellyttää tiivimpää harjoittelua. 

6.4.1 Alkeisryhmä 
Alkeisryhmässä tavoitteena on saavuttaa neljän tanssin (eli katselmustanssien cha-cha-cha, jive, hidas valssi ja quickstep) rytmin ja perusaskeleiden perushallinta. Vähitellen voi aloittaa myös omaehtoisen harjoittelemisen ns. vapaaharjoitusten muodossa seuran sille varaamana aikana. Tuolloin harjoitellaan itsenäisesti aiemmin opetettuja asioita. Tarvittaessa edistyneemmät parit auttavat myös vapaissa harjoituksissa. Alkeisryhmät kestävät tavallisesti puolesta vuodesta yhteen vuoteen, jonka jälkeen on katselmuksen aika ja siirtyminen E-taitotasoon. Alkeisryhmään voit tulla myös ilman paria, mutta kilpaileminen onnistuu vain vakituisen parin kanssa. Valmentaja auttaa löytämään sopivan parin. Perusasioita voi kuitenkin harjoitella hyvin ilmankin paria. Siksi harjoituksissa kannattaa käydä, vaikka tanssiparia ei olisikaan tai pari ei pääsisi harjoituksiin. 

Asioiden omaksumista auttaa, kun niitä kertaa myös harjoitusten välillä. Vasta monien toistojen jälkeen opitut asiat tulevat automaattisiksi. Taitojen oppiminen tapahtuu portaittain. Siksi on hyvä harjoitella paljon perusasioita. Oppimista helpottaa myös, jos harjoituksissa on hyvä fiilis ja yhteistyö parin ja ryhmän kanssa toimii. Lapsilla on usein käytössä harjoitusvihko, johon kirjataan läpikäytyjä asioita. Se on hyvä apu aikuisellekin. Alkuvaiheessa ohjattuihin ja vapaaharjoituksiin osallistuminen riittää viemään eteenpäin. Vähitellen taitojen kasvaessa myös ammattilaisten ja ammattimaisten valmentajien opetus on tarpeen. 

6.4.2 Eteneminen ja tanssitaitojen kehittyminen 
Alkeisryhmän  harjoittelun jälkeen tanssiparit osallistuvat katselmukseen, jossa tanssitaan neljä tanssia (cha-cha-cha, jive, valssi ja quickstep) valtuutettujen katselmusten vastaanottajien valvonnassa. Tämän jälkeen tanssipari saa luvan halutessaan osallistua tanssiurheilukilpailuihin. Kilpailuissa ensimmäinen taitotaso on E-taso, jossa tanssitaan kuusi tanssia eli katselmustanssien
  lisäksi samba ja tango, jotka siis on opeteltava harjoituksissa vielä ennen ensimmäisiä tanssikisoja. 

D-taitotasolle tanssipari nousee saatuaan vähintään 50 luokkanousupistettä tanssikilpailuista. Osallistumisesta saa yhden pisteen ja lisäpisteitä tulee menestyksen perusteella: esimerkiksi kuuden parin finaalissa voittaja saa 7 pistettä plus pisteen kustakin finaalia edeltävästä mahdollisesta karsintakierroksesta, esimerkiksi neljän parin finaalista voittaja saa 5 pistettä – toiseksi sijoittunut 3 pistettä, kolmanneksi sijoittunut 2 pistettä ja neljäs saa yhden pisteen. 

D-taitotasolla on neljä vakio- (valssi, tango, foxtrot ja quickstep) ja neljä latinalaistanssia (samba, cha-cha, rumba ja jive). D-tasolta nousee C-tasolle ja siitä eteenpäin vastaavasti 50 nousupisteellä. C-, B- ja A-tasoilla on latinalais- ja vakiotansseissa molemmissa jo viisi eli yhteensä kymmenen tanssia (samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep). A-taso on korkein taitotaso kilpatansseissa. Tanssitaitojen kehittyminen ja tasoilta ylöspäin eteneminen edellyttää siis sekä kilpailuihin osallistumista että monipuolista harjoittelua ja siis ennenkaikkea aikaa ja pitkäjänteisyyttä. 

Kilpatanssi on siis arvostelulaji, jossa arvosteluperusteet ovat: 1) tahti ja perusrytmi, 2) liikeradat, 3) vartalolinjat, 4) jalkatekniikka, 5) tanssillisuus, 6) tanssin luonteen tulkinta, 7) koreografia. Tahti ja perusrytmi ovat jokaisessa tanssissa tärkein arvosteluperuste. Arvosteluperusteet on lueteltu tärkeysjärjestyksessä. 

6.5 Harjoitus-, valmennus- ja kilpailutoiminta
6.5.1 Johdanto 
Tanssiurheilun vakio- ja latinalaistanssit ovat pariurheilua. Tanssiparin keskinäinen yhteistoiminta kilpailuissa, harjoittelussa ja sen ulkopuolella on erittäin tärkeää. Toisaalta tanssijat muodostavat harjoitteluryhmän, joten ryhmän henki, koheesio ja käytös, ovat tärkeitä huolehdittavia asioita. Tanssiurheilu on liikunnallista urheilua, joka kehittää ja harjoituttaa fyysistä hyvää kuntoa. Liikunnallisuuden lisäksi musiikki ja rytmi muodostavat tanssiurheilunolennaisen perustan, joten musiikin ja rytmin ymmärtämisen lisäksi pyritään niitä ja tunteita ilmaisemaan tanssillisin keinoin. Tanssiin liittyvät liittyvät myös asut, tunnelma ja monenlaiset käyttäytymis- ja järjestyssäännöt. 

6.5.2 Valmennustoiminta
Kilpatanssien omaehtoisen ja ryhmäharjoittelun lisäksi Aida ry järjestää pareilleen ja tanssijoilleen systemaattista ryhmä- ja yksityisvalmennusta. Seura käyttää ammattilaisia ja ammattimaisia tanssinopettajia johtokunnan päätösten mukaan. Aidalla on kaksi päävalmentajaa, jotka johtokunnan kanssa vastaavat valmennuksen suunnittelusta ja toteutuksen organisoinnista. 

6.5.3 Kilpailutoiminta 
Voidakseen osallistua kilpailuihin tulee tanssijoilla olla voimassa vuosittain hankittava kilpailulisenssi, josta tietoja saa Aidan toimihenkilöiltä (puheenjohtaja ja kilpailusihteeri) sekä Suomen tanssiurheiluliitosta (STUL, www-tanssiurheilu.fi). Tanssikilpailuissa Aidan parit edustavat Tanssiurheiluseura Aidaa, mutta teemme myös läheistä yhteistyötä Oulun Telemark Team'in kanssa. Ohjaajat ja valmentajat antavat ohjeita myös kilpailuihin valmistautumiseen ja kilpailuissa toimimiseen. Kilpailuihin ilmoittaudutaan Aidan kilpailusihteerille, joka sitten ilmoittaa parit tuleviin kisoihin. Kilpailukalenterin laatii ja julkaisee STUL. Näissä kilpailuissa noudatetaan STULin sääntöjä pukusääntöineen. Aidan ry myös järjestää tanssikilpailuja STULin antamien lupien puitteissa. 

6.6 Olosuhteet ja edellytykset 
Aida ry pyrkii järjestämään jäsenilleen mahdollisimman hyvät olosuhteet ja edellytykset tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Salivuorojen, harjoitusten, valmennuksen, musiikin, musiikkisoitinten ja äänentoiston, siivouksen lisäksi hyvä taloudenpito on edellytys kestävälle toiminnalle. Tanssijoiden on itse hankittava monenlaiset välineet ja tarvikkeet sekä asut harrastustaan tukemaan. Lisäksi tanssiurheilun harrastus opettaa ja edellyttää hyvää ajankäytön suunnittelua sekä itse tanssijoilta, että vanhemmilta ja huoltajilta. Seura
pyrkii ohjaamaan ja tukemaan jäseniään kaikissa käytännön asioissa. 

6.7 Maksut ja talous 
Harrastusryhmiin, kilpailuvalmennuksiin ja yksityistuntien kustannuksiin (ohjaajien ja valmentajien tuntimaksut, matka- ja majoituskustannukset sekä salivuokra) kerätään jäsenmaksuja, kausimaksuja sekä käytön ja tarpeen mukaan muuttuvia maksuja, joista päättää johtokunta ja seuran kokoukset (kevät- ja syyskokous). Osa maksuista pyritään kattamaan monenlaisin varainhankinnoin, joihin kannustetaan kaikkia aidalaisia osallistumaan. 

7. Tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyökumppanit
Tärkeä osa Tanssiurheiluseura Aidan toimintaa on hyvä tiedottaminen, markkinointi sekä yhteistyökumppanisuhteiden ylläpito ja kehittäminen. Seuran toiminnasta tiedotetaan sekä sisäisesti seuran toimijoille ja harrastajille että ulkoisesti tiedotusvälineille, internetiin ja yhteistyökumppaneille. Aida ry:n pääasiallinen yleisen sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen media on seuran internet-sivusto, joka on osoitteessa www.aida.keminmaa.fi. Sisäisessä viestinnässä ja tiedotuksessa käytetään myös sähköpostia ja kiireellisissä yksittäistapauksissa tekstiviestejä ja puhelinsoittoja.Kaikkia seuran toiminnassa mukana olevia kannustetaan ja ohjataan seuraamaan mahdollisuuksiensa mukaan Aidan internet-tiedotusta. 

Tanssin harrastuksen markkinointi ja ulkoinen tiedottaminen tapahtuu pääosin paikallis- ja maakuntalehdissä (Pohjolan Sanomat, Lounais-Lappi, Kemi-Tornio -lehti ja MeriLapin Helmi) sekä tarvittaessa Tanssiurheiluliiton Tanssiurheilija–lehdessä. Yhteistyökumppanit ovat seuramme toiminnassa erittäin tärkeitä. Niitä ovat esimerkiksi toiminta-alueemme kunnat ja niiden liikunta- ja vapaa-ajan ja kulttuurin toimihenkilöt, muut liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanjärjestöt ja ryhmät, yritykset ja elinkeinoelämä. 

Myös Lapin Liikunta ja Urheilu (LapLi) maakunnallisena toimijana ja Suomen Urheiluliitto (SUL) osana, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) sekä Suomen Tanssiurheiluliitto (STUL) ovat seuralle tärkeitä tukijoita, kun kehitämme toimintaamme. Näiden järjestöjen koulutuksiin, tapahtumiin ja kokouksiin seuramme edustajia ja toimijoita kannustetaan osallistumaan aktiivisesti. 

8. Pelisäännöt
Aida ry on laatinut pelisäännöt kevään 2012 lasten ja nuorten ryhmille sekä heidän vanhemmilleen, huoltajilleen ja ryhmän ohjaajille. Pelisäännöt laaditaan aina uusille alkaville ryhmille. 

Tanssijat ovat luoneet kullekin ryhmäille omat sääntönsä, joissa noudatetaan mm. seuraavia asioita:
-kuunnellaan ja totellaan ryhmän ohjaajaa
-sovitaan hyvästä kielenkäytöstä ja tanssiparin kunniottamisesta. 
-muistetaan aikataulut ja terveellinen ruokavalioluvataan. 
-pidetään huoli tavaroista ja siisteydestä
-ollaan ylpeitä omasta seurasta 

Lasten vanhempien ja ryhmän vastuuhenkilöiden omat
PELISÄÄNNÖT

1. Kiinnitetään huomiota terveelliseen ja säännölliseen ruokavalioon. Makeisten (karkit ja limukat yms.) nauttimista harjoituksissa ja kilpailuissa on syytä välttää.

2. Seuran toimintaperiaatteisiin kuuluu päihteettömyys. Lasten ja nuorten läheisyydessä ei saa tupakoida tai käyttää nuuskaa. Seuran tilaisuuksissa ja kilpailumatkoilla alkoholin käyttäminen on kielletty.

3. Kilpailumatkoilla ja harjoituksissa muistetaan hyvät käytöstavat. Ota toiset huomioon, erityisesti tanssiparisi. Muista hyvä kielenkäyttö ja tervehdi toisia tullessasi paikalle.

4. Kanna vastuusi seurassa. Huolehdi omista tavaroistasi ja ole ajoissa paikalla. Pidä sali ja pukuhuone siistinä. Muista myös henkilökohtainen hygienia.

5. Seurassa taataan tanssijan taito- ja ikätasosta riippumatta tasapuolinen mahdollisuus kehittyä tanssijana. Tanssijoiden tasapuolinen kannustaminen ja kohtelu menestyksestä riippumatta.

6. Hyvän seurahengen vaaliminen. Yhteisiin talkoisiin osallistuminen. Otetaan uuden vanhemmat paremmin huomioon. Yhteiskyytiin ja -majoitukseen osallistuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.  
 
9. Kiitos
Kiitos, että tutustuit Aida ry:n toimintalinjaan!

Jos sinulla on kysyttävää, kommentoitavaa, parannusehdotuksia tms. niin ota rohkeasti yhteyttä
seuramme NuoriSuomi- vastaavaan, jonka yhteistiedot löydät www.aida.keminmaa.fi